Leijona siellä, lutakko täällä - silkkaa houretta agentti Pendergast

Suuri ilon päivä valkenee, kun uusi Pendergast-dekkari nousee taivaanrantaan. Taas porhaltaa paikalle Rolls Roycellaan FBI:n erikoisagentti, haudankaivajan näköinen Aloysius Pendergast syvästä etelästä. Kun Pendergast-dekkarin saa käteensä tietää odottaa mitä omituisempia käänteitä, järisyttäviä maisemia ja yllättäviä loppuratkaisuja. Houreuni on tätä kaikkea ja tietenkin mangroveliemessä tarpovat myös Vincent D'Acosta ja Laura Hayward NYPD:sta. Maapallon toiselta laidalta saapuu varoittamaan petoksesta Pendergastin kuolematon holhottitytär Constance Green, joka kuitenkin joutuu myhkäisten käänteiden jälkeen mielisairaalaan epäiltynä pienokaisensa murhasta. Jos olet lukenut aiempia Pendergasteja, muistanet, että pienokainen on paholaisen eli erikoisagentin veljen lapsi...

Lincoln Child ja Douglas Preston, Houreuni (Fever dream) Gummerus 2017, suomennos Pekka Marjamäki. Pendergast-sarjan kahdeksas osa. Voi myös lukea ilman aiempaa kokemusta, mutta asioiden hahmottamista helpottaa, jos on jo ehtinyt käydä aiemmat opukset läpi.
Houreunen alussa huomautetaan, että "kaikki romaanissa mainitut henkilöhahmot, tapahtumapaikat, poliisilaitokset, yritykset, instituutiot, museota ja valtiolliset virastot ovat joko kuvitteellisia tai niitä on käytetty kuvitteellisesti". Hyvä lisäys riehakkaaseen tarinaan, joka alkaa kaukaa Luangwa-joen varresta ja päättyy New Orleansin Penumbraan, Pendergastin sukukartanoon, jota hoitaa uskollinen palvelija Maurice. Huoltaessaan Sambiassa 12 vuotta aiemmin menehtyneen Helen-vaimonsa metsästysasetta, Pendergast tyrmistyy: sitä on näpelöity. Helenin kuolema punaharjaisen leijonan kynsissä ei ollutkaan tapaturma, Helen ei ollutkaan ampunut ohi, vaan pyssyssä oli paukkupanoksia.   Helen oli murhattu, murhattu erittäin ovelasti ja kylmäverisesti. Mutta miksi ihmeessä ja kuka?
https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512408474/houreuni/

Murhaajan selvittäminen yli kymmenen vuoden jälkeen on ylivoimainen tehtävä kaikille muille paitsi Pendergastille, joka käy tehtävään D'Acostan peesaamana naama valkoisena ja peruslukemilla. Ei ihme että D'Acostan avodaami, ylikomisario Laura Hayward suhtautuu penseästi jahtiin. "Hayward katsoi D'Agostaa tutkimaton ilme kasvoillaan. 'Muutako ei sitten tarvittu?' hän ihmetteli. 'Pendergast tupsahtaa puheillesi ja kertoo jonkin sekopäisen tarinan, ja sinä päätät tuosta vain lähteä hänen mukanaan Afrikkaan."

Luangwa-joella. Kuva Zambiatourism

Pendergastin ja D'Acostan ristiretki kulkee Sambian kautta New Orleansin ja Floridan takamaille. Heidän edellään kulkee outo haulikkomies, joka niittää todistajia viljalti. Mysteerin keskiössä on lintumaalari Audubon, jonka ainutlaatuiset täytetyt carolinan-papukaijat on varastettu. Kun etsivät havaitsevat, että Helen oli varastanut hullujen Doanien löytöpapukaijan herää ajatus viruksesta, joka hyödyttäisi lääketeollisuutta. Virus kun näyttää aiheuttavan jonkinlaista neroutta kantajassaan.
-Salaisuutta on varjeltava vaikka ruumiita tulisi, tuumii murhaaja. Pian Vincent D'Acostaan osuu ja hän joutuu teholle kriittisessä tilassa. Puikkoihin astuu vastentahtoinen Laura Hayward, Vincentin hartaasta pyynnöstä. Loppua kohti käänteet käyvät vauhdikkaiksi. Hayward kohtaa harhaanjohdettujen kännisten rämekalastajien raivon ja kaimaanin leuat, mutta pääsee kostamaan - ainakin ensin mainituille. Loppu jää avoimeksi vaikka Helenin murhaaja löytyykin. Ehkä. Viimeisellä sivulla olevan kirjeen viesti antaa odottaa jatkoa.

"...

vilpittömät kiitokset ystävällisestä kutsustasi. Ehdotustasi hieman mietittyäni olen tullut siihen tulokseen, että otan tarjouksesi vastaan, ja varsin mielelläni. Olet kenties oikeassa siinä, että viimeaikaiset tapahtumat ovat vaatineet veronsa itse kultakin... Vastauksena kysymykseen: ajattelin ottaa mukaani 16-kaliiperisen Purdeyn,.410-kaliiperisen päällekkäispiippuisen H&H Royalin ja .300-kaliiperisen pulttilukkoisen H&H: hirvenmetsästykseen. 

Sydämellisin terveisin A. Pendergast"

Houreuni kuvaa hirtehisellä tavalla Louisianan ja Missourin räme- ja mangrovesoita. Välillä teksti tuntuu muuttuvan eläviksi kuviksi hajuineen ja äänineen. Kirjassa esiintyy termi bayou, jota ihmettelin. Nettisanakirja antoi sille suomenkieliseksi vastineeksi sanan lutakko. Mielestäni verraton ilmaus. Maisemakuvan löysin Pinterestistä, se on nimeltään Sunset on the Bayou of Louisiana ja tekijä Bacon Baron. Netistä nappasin myös kuvan pyssystä joka voisi kuulua Pendergastin kokoelmiin.

Kuva www.hollandandholland.com

"Hoi kaimaani, 
oletko maistanut kaimaani vai 

mihin rämeikköön 
se on taas luikahtanut?" 

Maapallon
eläinkuvasto
WSOY 1951