Moi sun muffinsseilles!

Oi tätä kesäistä onnea: vettä sataa niin, ettei voi muuta kuin leipoa! No ainahan voi tanssia sadepisaroiden kanssa, stepata parit fred-astairet. Tai sitten istutella tyhjinä ammotteleviin - ja siksi niin kutsuviin - istutuslootiin jotain kivaa, vaikkapa kurpitsantaimia. Lukeminenkin on oiva sadepäivän harrastus, jos vain löytää luettavaa. Olen tosin viime aikoina avannut monta kirjaa, mutta ei ole juoni vaan jaksanut napata.

Sen sijaan keittokirjoista on aina iloa. Ja keittiöstä myös.
Ensimmäinen keittokirjani oli Tunnelmantekijän keittokirja, jonka sain joululahjaksi isältäni vuonna 1966. Se olikin kauan ahkerassa käytössä ja sai vasta 1970-luvun puolivälin kieppeillä hyllykaverin, Kotiruoan. Näiden rinnalla pidin tietenkin aidon kotikokin tapaan leikekirjaa, joka on edelleenkin tallessa. Eikä sovi unohtaa köksävihkoa.

Tunnelmantekijän keittokirjan kirjoitti suomentaja Mirja Rutanen, joka oli aviossa aikansa mediapersoonan, psykiatri Erkki Rutasen kanssa. Kirjailija oli siis eräänlainen julkkiskokki! Kirjan tyyli on rennosti 60-lukulainen, mutta eroaa toki 2000-luvun upeista teoksista. Tässä kirjassa kun ei ole kuvia. Lempireseptejä oli monia, mutta ylitse kaiken kuitenkin Ranskalainen sipulikeitto. Sipulikeiton juomasuositus Mirja Rutasen mukaan: "Maito ei maistu voimakkaan sipulikeiton kanssa. Sen asemesta voi tarjota tavallista huokeata Suomessa pullotettua tynnyripunaviiniä, olutta tai ykkösolutta."  Katkaravut kalastettiin 1960-luvun kulinaristisessa Suomessa vielä purkista. Varsinainen Katkarapuja sormin kuppilassa -buumi rantautui maisemiimme vasta 1980-luvulla.

Katkarapumunakas
4 munaa
1 pieni tölkki katkarapuja
silputtua persiljaa, suolaa, valkopippuria

Haarukalla hienonnetut katkaravut ja silputtu persilja vatkataan kevyesti yhdessä munien kanssa, lisätään mausteet ja munakas paistetaan.

Kotitaloutta vaiko kokkausta?

Voisi kuvitella, että köksä oli lempiaineeni koulussa. Ei se kuitenkaan ollut. En tykännyt opettajasta, eikä hänkään minusta. Lisäksi kaipasin luovempaa otetta. Mutta eihän kotitalous sitä ollut, ymmärrän sen nyt. Liimailin köksävihkoon kaikenlaisia kuvia ja ohjeita, joista Kinkku-juustopiiras on jäänyt elämään kanssani kymmenine muunnelmineen. En muista mistä lehdestä ohje on leikattu, mutta ei se sitä huononna. Eräs muunnelma on gluteeniton tonnikalasta tehty kaikkea-mitä-kaapista-löytyy -piiras, jonka ohjeen teille annan nyt.


Tonnin kalapiiras
(gluteeniton)

Pohja 
2 dl gluteenitonta kaurajauhoa
1 dl maizenaa
1 dl Semper fin mixiä
0,5 rkl unikonsiemeniä
(voi jättää pois)
ripaus suolaa
100 g voita
1/4 dl kylmää vettä
Täyte
1 pieni sipuli ja 1 paprika silputtuna
1 prk tonnikalaa valutettuna
1 rkl kapriksia
1 tl hienonnettua salviaa, suolaa maun mukaan, mustapippuria pari kierrosta myllystä
50 g raastettua parmesaania
2 dl kermaa ja 1 rkl smetanaa
3 munaa

Sekoita pohjan kuiva-aineet ja nypi pilkottu voi niihin. Kun seos on murumainen, lisää vesi. Pyöräytä taikinapalloksi. Laita kylmään 30 minuutiksi. Ota taikina kylmästä ja taputtele se piirakkavuoan pohjalle märin sormin. Halutessasi esipaista pohjaa kymmenisen minuuttia uunissa 200 asteessa. Kuullota sipuli ja paprika pannulla öljytilkkasessa. Ripottele silppu piirakkapohjalle. Lisää sen päälle tonnikala, kaprikset ja mausteet. Levitä kaiken ylle tuore parmesaaniraaste. Sekoita kerma, smetana ja munat haarukalla vatkaten. Kaada seos koko komeuden päälle, laita vuoka uuniin ja paista noin 200 asteessa kauniin kullanruskeaksi. Huom! Gluteeniton taikina on haurasta. Jos kaulitset pohjan, tee se kahden voipaperiarkin välissä.

Lopuksi aivan uusi koekeittiön leipomustuote, gluteeniton muffinssi. Ai-ai, kun on hyvää. Ja jos joku erehtyy pitämään kevyenä, niin hui-hai, eipä olekaan ja siksi se maistuukin ihan jokaiselle, ikään ja ulkonäköön katsomatta.

Mummin muffinssit

1,5 dl Maizenaa
2,5 dl Semper Fin Mixiä
2,5 dl gluteenitonta kaurajauhoa
1/2 tl ksantaania
2,5 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
2 tl vaniljasokeria
1,5 dl raakasokeria

2 rkl aprikoosihilloa
1,5 dl kermaa
100 g voita sulatettuna
2 munaa
1-2 banaania (noin 130 g)
yhden sitruunan kuori raastettuna

50-100 g eli maun mukaan suklaata hienonnettuna, esim. Brunbergin gluteeniton suklaa

1. Sekoita keskenään omassa kulhossaan kuiva-aineet.
2. Sekoita toisessa kulhossa kerma ja sulatettu voi, lisää sitten munat, hillo, sitruunan kuori ja banaani. Yhdistä 1. ja 2. kuohkeasti kauhoen ja lisää joukkoon viimeiseksi suklaa.
Lusikoi seos paperisiin muffinivuokiin tai hyvin voidellulle muffinipellille.
Paista 180 asteessa noin 20-30 minuuttia eli kunnes ovat mukavasti kohonneet ja ruskistuneet.
Taikinasta tulee noin 12 herkkupalleroa.  Siivilöi jäähtyneiden muffinssien päälle tomusokeria reilulla kädellä.

Kuten muutamista kuvista näkee, en ole mikään ruokakuvaaja. Mainostoimistoaikoinani pääsin seuraamaan kyseisen ammattiryhmän työskentelyä. Upea keittokirjakuva ei synny hetkessä, ei edes kahdessa. Eikä missään tapauksessa kännykällä. Kaikki ylistys ja kunnioitus alan todellisille taiteilijoille!

Kuvassa Dasypus menossa illanistujaisiin 
ultramodernissa star wars -lookissaan. 
Maapallon eläinkuvasto WSOY 1951.