tiistai 13. marraskuuta 2018

Ruotsalaiset osaavat kyllä leipoa frallor och bollar, mutta harmaudessa ne eivät meitä voita!

Tältä se näytti kun mummi
ensi hörpyn nappas.
Ankeus mataa tähtien rataa, valtti on pataa, murhetta sataa. Jotain tämän kaltaista runoili muistaakseni Mustapartainen mies Ollin pakinoissa kauan sitten lapsuuteni hämärissä. Sellainen meno on kuluvan vuoden marraskuulle ominaista. Niin harmaata että lonkerokin päätti tempaista ajankohtaan oman juhlapäivän.

Nyt otti outoleipä!

Mummi ei hämärästä häikäisty, kun leipoo leipomasta päästyään. Siihen antaa lisäpuhtia kaikkein pienimmällä vilistäjällä, nelivuotiaalla lapsenlapsella todettu keliakia. Ankarasti perinnöllinen sairaus, isällään se jo on, ja isänäidillään oli myös. Nyt ei ole kyse elämäntapagluttauksesta vaan oikeasta taudista, jonka ainoa tepsivä hoito on elinikäinen pidättäytyminen gluteenista, jota on vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Ja kaikessa, mihin näitä jauhoja on pölissyt. Toisin kuin lukuisat keittiöammattilaiset ja yrittäjät, olen iloinen myös edellämainituista elämäntapagluttaajista, sillä uskon että osin heidän ansiostaan kauppojen gluteeniton tarjonta on parantunut huomattavasti viidessä vuodessa.

Muutama hyvä lähtökohta kokeilevalle leipurille. Tarkat mitat ja niin edelleen.
Kaiketon on niin mahtava ettei sitä saa kuin kirjastosta. Painos on loppuunmyyty.

Hyvää saa, mutta vanhalta pullahiireltä vaaditaan jo asennetta

Olen päättänyt, että kekkereissä syödään kaikki samaa sapuskaa. Jos se vain on mahdollista. Siksi olen ryhtynyt ristiretkeilemään kokkauskokeilujen maailmassa keliaakikon lähtökohdista. Ja niinkuin kaikki uusi luova toimeliaisuus, niin tämäkin vie mennessään ja inspiroi. Tutkimusmatkoillani olen saanut havaita että hurrit johtavat taas. Paitsi että niiltä putkahtelee kelpo dekkari poikineen, saa innostunut kokki käsiinsä leipomuskirjojen parhaimmistoa, gluteenittomina tietenkin. Ja rusinana puurossa: Glutenfri matlust - lehti joka pursuilee mahtavia reseptejä ja vinkkejä. Mumsnams.

Olen onnistunut jo muutamassa leipomuksessa, koska ne ovat läpäisseet tiukan makuraadin seulan. Kannattaa muistaa, että gluteenittomat leivonnaiset vaativat asennetta erityisesti kaltaisiltani koko elämänsä suu vehnäsellä virnuilleelta hapankorpun purijalta. Etenkin gluteeniton leipä on yllättävän erilaista, se on raskaampaa, ruokaisampaa, se leipoutuu ihan omalla tavallaan ja kohoaa miten sitä huvittaa. Sitten tarvitaan vielä kaikenlaisia ksantaaneja, fiberhuskeja, profibereitä, psylliumeja ja muita lisäkkeitä, jotta saadaan homma edes jotenkin pysymään hallinnassa. Mutta lupaan sen: onnistuminen on todella palkitsevaa - sitten kun todella onnistuu. Älä siis anna periksi, vielä meilläkin paistaa aurinko. Viimeistään helmikuussa.

Kiksit 
eli gluteenittomat kik-herne-salvia-keksit

200 g voita sulatetaan
2 dl vettä
4 dl kikhernejauhoja
3 dl vaaleaa gluteenitonta jauhosekoitusta
3 tl  leivinjauhetta
2 tl ksantaania
1-2 tl suolaa
kuivattua salviaa maun mukaan, itse laitoin 2 rkl
pinnalle sormisuolaa

1. Sekoita keskenään kuivat aineet
2. Sekoita keskenään voisula ja vesi
Yhdistä vaiheet 1 ja 2, sekoita nopeasti taikinaksi. Puolita taikina. Kaulitse kahden leivinpaperin välissä ohueksi, pellille sopivaksi levyksi. (huom! tulee kaksi pellillistä) Leikkaa pitsaleikkurilla tai taikinapyörällä ristikko pysty-vaakasuuntaan haluamasi kokoisiksi kekseiksi. Pistele haarukalla. Ripottele sormisuolaa. Paista 200 asteessa uunissa noin 15 minuuttia kunnes ovat kullanruskeita. Jäähdytä ritilällä, säilytä kuivana ja viileänä purkissa.

Ooggu
 eli gluteeniton omenakakku

2,5 dl täysjyväriisijauhoja
1 dl kaurajauhoja
0,5 dl kookosjauhoja
4 rkl psylliumia
2 dl Maizenaa
150g voita sulatettuna
1 dl maitoa
4 munaa
1,5 tl vaniljasokeria
3 dl intiaanisokeria
1 dl kookossokeria
neljä keskikokoista omenaa lohkoina
gluteenitonta korppujauhoa (Moilasen)
voita vuoan voiteluun

Voitele ja jauhota tasapohjainen vuoka. Lohko omenat ja levitä lohkot vuoan pohjalle. Lämmitä uuni 175 asteeseen. Vatkaa munat ja sokerit. Sekoita loput kuivat aineet keskenään. Anna voisulan jäähtyä ja sekoita maito siihen. Yhdistä munasokerivaahto voimaitoseokseen ja jauhoihin. Sekoita taikina hyvin. Kaada taikina vuokaan, paista noi 45 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla. Anna levätä viisi minuuttia vuoassa paiston jälkeen. Kumoa sitten ritilälle.
Puuteroi Ooggu tomusokerilla kun on jäähtynyt kokonaan.
Ooggu on maukkaimmillaan seuraavana päivänä,
mutta kyllä se maistuu aika pian paiston jälkeenkin...

Lisää reseptejä seuraavissa blogeissa!


"On niin harmaata ettei hamsteria nää!"
tuskaili jyrsijä 
kun marraskuun auringossa taivaalle tähyili.
Maapallon eläinkuvasto
WSOY 1951

















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti